Lapsuudenystäväni perheessä Joensuussa oli 3 bokseria. Siellä usein vieraillessani rakastuin tähän rotuun ja haave omasta bokserista syntyi. Vuonna 1996 se sitten toteutui, kun meille muutti asumaan Vuorman Gitta (1996-2006). Gitta vei sydämeni ja sille tielle jäin. Gitalle kaveriksi meille muutti Lyyli, Zealbeat´s Aint So Saint (2000-2009), jonka kanssa kiersimme näyttelyitä ja suoritimme BH:n. Ei kahta ilman kolmatta ja 2005 meille muutti Tahvo, Zealbeat´s In Need Indeed (2005-2013), jonka kanssa kävimme näyttelyissä, saavutimme muutaman tittelin ja kouluttauduimme omaksi iloksemme, osin olosuhteiden pakosta. Kun Gitasta aika jätti 2006, Lyyli alkoi vanheta ja Tahvon sydämestä löydettiin sivuääni, oli aika aloittaa uuden bokserin etsintä. Etsintä, joka tuotti tulosta yllättävän nopeasti, joskin ison työn jälkeen. Alkukesästä 2008 meille muutti Hemmo(2008-2016), Kreisid Admirable Adonis, joka on yksi syy siihen, että halusin ruveta kasvattamaan tätä rotua. Hemmo on osoittautui aivan ihanaksi bokseriksi. Se oli terve, omasi tasapainoisen luonteen ja kauniin ulkonäön. Ja suureksi ilokseni se periytti luonnettaan jälkeläisilleen. Niinpä kun Hemmolle syntyi pentue Irlantiin terveelle, hyväsukuiselle nartulle ei tarvinnut kovin pitkään miettiä Nellyn, Klowsberry Black Beautyn Suomeen tuontia talvella 2012. Koska meillä oli jo kaksi urosta ja vauva syntymässä, sijoitin Nellyn aivan ihanaan perheeseen etelä-Suomeen ajatuksissa se, että Nellystä tulisi myöhemmin kantanarttuni. Olen erittäin onnellinen siitä, että Hemmon luonne on periytyiNellylle ja että Nelly peritytti sitä edelleen.
Kun Tahvosta aika jätti keväällä 2013, en ajatellut uuden koiran ottamista. Mutta kuten yleensä, elämä osaa yllättää. Ja eteen tuli Hertta, Right Where I Belong Got Real (2013-) ihana tiikeri, jonka taustoissa on niin Hemmon taustoja kuin ensimmäisen bokserimme Gitan nyt jo harvinaiseksi käyneitä esi-isiä. Ja eihän siinä sitten muu auttanut, kuin hakea Hertta kotiin :). Hertan jälkeen meille on jäänyt oma kasvattini B-pentueesta, Positiivisen Breikkaava Bertil, Martti, ja kaksi tuontia: Surabaya Nostrum, Mirkku ja Prokofiev Nostrum, Ivan. Elämä 4 bokserin kanssa on pienoista hulluutta, mutta hyvänlaatuista sellaista. Vipinää riittää.
Kasvattajakurssin kävin syksyllä 2013 ja tavoitteenani on kasvattaa pienimuotoisesti tätä minulle rakasta rotua. Luonnollisesti päämääräni on rotumääritelmän mukainen bokseri- mutta jo erinäisiä haasteita omien koirieni kohdalla vuosien saatossa läpikäyneenä pääpaino tulee olemaan sellaisissa asioissa, mitkä mielestäni vaikuttavat suuresti koiranomistajan elämään: tasapainoisessa luonteessa ja terveydessä- kauneus tulee toivottavasti siinä mukana. Toivon, että tulevaisuudessa pystyn auttamaan kasvattieni omistajia ja ohjaamaan heitä positiivisen koirankouluttamisen parissa ja pariin, jotta hekin pääsisivät kokemaan sen, mitä minä olen saanut kokea.
-Hanna Pitkänen
